maanantai 16. heinäkuuta 2012

Tyyneydessä

 Rakkaan, pikkuisimman ja poikasen kanssa avasimme viikonlopun jälkeen kotioven taas eilen. Olimme kulkeneet järvimaisemaan, tutuksitulleeseen hengittämään hyvää. Tuntui suloiselta tavata kasvoja , halaten vaihtaa kuulumisia kuin välissä ei olisikaan vilahtanut vuoden verran päiviä. Vietimme aikaa virvoittuen sanojen , sävelien ja järven lempeiden aaltojen hoitavissa syleissä. Viileään veteen sain jättää säryistä särmän. Tänä aamuna sanoin ystävälle: sain olla pumpulinpehmeässä pesässä. Luottamukseni lujittui taas rahtusen lisää. "Nyt vain pitää odottaa" oli pieni poika sanonut mummilleen tuulettomassa kesäpäivässä, kun kertoi taivaan tyyneen sineen tarvitsevansa tuulen. Juuri niin se on, pitää osata odottaa tietäen oman elämänsä leijan lennättämisen ajan tulevan. 
 "Ei pisaraakaan liikaa", lauloi erityinen ystävä. Kun omaan arkeen ropsahtelee sadekuuroja, tuulet taivuttavat omaa vartta väsymiseen asti. Huulille herkästi kohoaa kuiskaus: miksi? Piripinnan rikkoutumisen hetkellä, kun tuntuu, että nyt en enää jaksaisi uutta koettelemusta, en yhtään painonrahtustakaan, en uutta kipua, en ikävää sanaa. Juuri silloin huolenpidon käsi ojentuu, sillä Hänen tiedossaan on, mikä pisara  elämän vesilasissa olisi liikaa. Sen Hän jättää tipauttamatta. Hänen viisaudessaan. Ei oman tietämyksemme varassa. Omat luulomme ovat kuin ohitsevirtaavat tuulet. Kivun kautta opin uutta. Astun uuteen eteiseen. Avaan uuden salvan ja näen selvemmin. Ikiaikaisten käsivarsien kantovoima on rajaton. Niillä saan levähtää. Ja jaksan taas. TArtun tuulenvireeseen, joka kertoo, saan olla heikko. Sillä juuri silloin osaan nähdä vahvuuteni. Voimassasi.
 Lapsen silmin sää on aina oikea. Poikanen pakkasi ties monennenko kerran tässä kesässä reppunsa ja polkaisi jalkapalloilemaan. Tänään läpi rankan kesäsateen. Viipyy siellä tuntikaudet ja soittaa sitten: nyt tulen. Ilmoittaa milloin on tien päällä, jotta osaamme odottaa kodin turvasatamaan. "Isä jaksaa odottaa" tyttöselle viikonlopusta ostetun kirjan otsake kertoo. Kuljetpa läpi myrskyn pauhinan taikka soudat tyyneen horisonttiin, muista on yksi, joka ei väsy tuntien kulkiessa, päivien virratessakaan. 
Vaikka tähänkin  arjen uuteen aamuun ehti sataa ja myrskytä, tiedän, saan levätä armollisessa riippukeinussa. Keinuttava käsi on väkevä. Väsymätön. Olen saanut paljon. Riittävästi kipua ymmärtääkseni, etten omin voimin jaksa. Tarpeeksi tuiverrusta, huomatakseni aina kuitenkin tyyntyy. "Koetuksen tarkoitus on vahvistaa siunaus". Viikonlopusta poimin tänään nämä sanat taskuuni. Pilvien takaa kurkistaa juuri hento valonsäie. Hymyilen sille ja huomaan kiittäväni. Pimeän jälkeen valolla on isommin tilaa.

18 kommenttia:

  1. Ihanaa, kiitos! Näin se juuri on. Kaikkea tätä on Jumalan viisaus ja suunnaton rakkaus meitä kohtaan. Levähdin jälleen täällä ja sain voimaa kesän keskelle ♥
    SIU!

    VastaaPoista
  2. Kiitos♥
    Juuri näitä sanoja nyt tarvitsin.
    Kyynel silmin ne luen uudestaan ja uudestaan...koskettaa.

    Siunausta sinulle.♥

    VastaaPoista
  3. vahingossa- vaiko tarkoituksella- löysin tämän blogin...
    läpi myrskyävien vetten on menty.
    nyt pitäisi osata levätä, on levon aika... kuitenkin tähyilen taivaalle horisonttiin, peläten uutta myrskyä...

    sinun ajatukset tässä ovat kuin auringon säteitä, niissä lohduttaudun.
    Kiitos siitä ! <3

    VastaaPoista
  4. Anu,
    kun aika ajoin raottaa silmiään näkemään, miten valtava huolenpito ja rakkaus meitä ympäröi, jaksaa taas kulkea yli vaikeuksien vuorten.
    Ilahdutit sanoillasi!
    lempeitä ja levollisia kesäpäiviä sinulle! Siu!♥

    Irmastiina,
    ihanaa, että sanoillani oli tarkoitus. Tuntuu hyvältä kuulla, että niistä joku saa voimaa!
    Hyvän kosketusta kesäpäiviisi!

    Anonyymi,
    josksu meitä ohjataan hassujenkin reittien kautta saamaan voimaa. Ehkäpä piipahduksesi täällä oli juuri sellainen. Älä anna pelolle tilaa. Huolet ja pelot, murheet ja vastoinkäymiset siivittävät tietä ilon ja hyvän saapumiselle. Elämän myrskyissä hyvän huomaaminen on vaikeaa, mutta rohkaisen sinua ystävä, älä lannistu. Toivon horisonttiisi tyyniä ja levollisia tuokioita! PAljon ilon ja valon säteitä luoksesi!!
    Kiitos sanojesi lämmöstä.
    Siunausta kesäpäiviisi. ♥

    VastaaPoista
  5. Kiitos Tinttarus, kätkin sydämeeni voimaksi matkan varrelle jakamastasi etenkin "Isä jaksaa odottaa" ja "Koetuksen tarkoitus on vahvistaa siunaus". Meidän rajallinen näkökulmamme ei näe kukkulan toiselle puolelle, voimanamme Hänen lupaus olla vierellämme:"Joka päivä eteemme avautuvat, uudet mahdollisuudet ja tiet, Sinä johdatat meitä maailmaan, ja voimaa suot yhä uudestaan - Sinä kannat, Sinä viet...". Nauti päivistä veden rannalla, ja vilvoittavan veden hoitavasta syleilysta!

    VastaaPoista
  6. Kirjoitat niin kauniisti matkastasi täällä maan päällä♥ Näitä on ihana lukea, vaikka kyynel nouseekin välillä silmäkulmaan:)

    Kiitos ja halaus Sinulle!

    VastaaPoista
  7. Kauniit kuvat ja aina niin sykähdyttävät sanasi! Halaus!

    VastaaPoista
  8. Pikku hiljaa sitä itsekin oppii nauttimaan juuri tästä hetkestä ja elämään päivä kerrallaan. Kipuja tulee ja menee ja niitä muitakin murheita on tiedossa, mutta nyt mun kuuluu nauttia (ja näköjään vieläkin on opittavaa... vedet silmissä tässä kirjoittelen) - Ihanaa loppu kesää ♥

    VastaaPoista
  9. Kiitos kauniista sanoistasi, herkistä kuvistasi..
    Niin tyyneydellistä täällä♥

    VastaaPoista
  10. Olipa suloista hengähtää sanojesi hoivassa, kiitos. Ihanaa, että olet!

    Heinäkuun hempeyttä luoksesi, voi hyvin♥

    VastaaPoista
  11. Kaunista ja voimaannuttavaa. Sinulla taito hoitaa sanoin ja kuvin <3
    Voimamme näyttää olevan mitoitettu elämäntilanteiden mukaan, onneksi yhtään enempää ei vaadita.
    Turusta ammensin voimani loman aloitukseen. Kolme ystävystä äitejä yhdeksälle lapselle, saimme kuin saimmekin yhteisen ajan. Kävimme kuuntelemassa Suzettea ja saimme paljon evästä <3
    Kauniita kesäpäiviä sinulle ja perheellesi, teillä ollaan siis täysilukuisina jälleen? :)

    VastaaPoista
  12. Nina,
    ...laulu alkoi soida mielessäni...sinä kannat, sinä viet...Ja niinhän se on.
    Kesäisiin hetkiisi paljon iloa, valoa ja lohdullisen sylin hoivaa!

    Hanne,
    kiitos sanoistasi. KAuniita kesäpäiviä sinulle!

    Satu,
    ♥ Sanot aina kauniisti. Kiitos.
    Halaus sinulle!

    VastaaPoista
  13. MArru,
    elämän koulussa riittää aina opittavaa. Hetkeen tarttumisen taito on kallis taito. NAuti kesän jakamista tuokioista, niiden ihanuudesta virratkoon voimaa ja vahvuutta, iloa ja valonsäikeitä!!
    PAljon ihanuutta päiviisi!!♥

    HAnne,
    kiitos♥

    Hannah,
    sinullekin sinne luoksesi, lähellesi isosti ilonsäikeitä!!
    Voi hyvin, suloinen♥

    MArie,
    olimme juuri tuon Suzetten Turku-viikonlopun Keski-Suomessa voimaantumassa, joten harmikseni en päässyt häntä kuulemaan. Ystäväni oli ja kertoi , miten jaetusta eväästä sai hurjasti voimaa ja lohtua. Ihania esimerkkejä oli kertonut, kuten kukkien antaminen siivoojalle. Omassa elämässäkin voi ilahduttaa niin vähällä. Kunhan kulkee sydämen silmät avoimina askeliaan.
    Isompi tyttönen lähti ystävän perheen kanssa asuntovaunuilemaan ja Rovaniemelle asti eräille Fifteen-juhlille. Kotiinpaluita ja lähtemisiä mahtuu kesäämme.
    NAutitaan suven suloisesta sylistä!! Voi hyvin!♥

    VastaaPoista
  14. Kaunis kiitos kauniista sanoista,Sirkun blogista löysin sivuillesi ja olen sanaton!:)

    VastaaPoista
  15. Suvi,
    kiitos♥ Mukavaa, että polkusi johti tänne. Tervetuloa uudelleen! Kaikkea kaunista ja valoisaa kesäpäiviisi!

    VastaaPoista
  16. Suvi,
    kiitos♥ Mukavaa, että polkusi johti tänne. Tervetuloa uudelleen! Kaikkea kaunista ja valoisaa kesäpäiviisi!

    VastaaPoista
  17. Ihanat maisemat. Tässä hämärässä (vaikka puolipäivä) kuviasi katsellessa saatan kuulla kuovin kaihoisaa laulantaa. Sateellakin kyllä luonto antaa meille pakotien kauneudelllaan ihmettelemään Luojamme suuruutta.
    Minulle mieluinen viikonvaihde, sillä poika tuli ensimmäiselle lomalle iloisena ja touhukkaana. On toistaiseksi vielä kovin innostunut alokkaana olosta. Laihtunut oli tosin, mutta väitti ettei syytä huoleen, vaan oli tarkoituksella vähentänyt syömistä, kun liikunta on toistaiseksi hieman vähentynyt. Äidin pitäisi ottaa mallia, mutta minulla menee nyt ihan toisin päin. Pyörin elokuussa tosissaan töihin :)
    Rentouttavaa kesän jatkoa!

    VastaaPoista
  18. Miten onkaan kaunis ja herkkä tämä kotomaan kesä! Kauan viivyin kuviesi äärellä ja tutkin tekstiäsi - kiitos!

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksestasi♥